Jarin Jorinat

EK - eksyssissäkö?

 

EK ottaa melkoisen riskin, jos se uudistaa toimintaansa liian radikaalisti ja niin nopeasti, ettei tunnetusti hidas, kankea ja juupas-eipäs -kulttuurinsa vankina oleva ay-liike ehdi mukaan. Ei se niin mene, että elinkeinoelämä huitelee sfääreissään ja ay-liike täysin muualla. Edes jossain määrin pitäisi pysytellä samalla areenalla.

Toisaalta ei voi olla niinkään, että koko yhteiskunta lamaannutetaan vain siksi, että ay-liike niin haluaa. Kun maan hallitus ei enää vuosikymmeniin ole todellisuudessa johtanut yhteiskuntaa näissä asioissa, välttämätön muutos on taatusti vaikea - sekä hallitukselle että etujärjestöille. Paikalleen ei voida kuitenkaan jäädä - saati peruuttaa.

Jos hallitus ei ryhdistäydy nykyisen perusporvarihallituksen aikana, SDP-johtoisen hallituksen aikana - jos sellainen tulee - tuo ryhdistäytyminen ei ainakaan tapahdu. Näin siksi, että vallan vähentäminen etujärjetöiltä tarkoittaa vallan vähentämistä nimenomaan ay-liikkeeltä. Miksi SDP haluaisi vähentää valtaa ay-liikkeeltä - joka todellisuudessa on SDP:n sivuhaara?

Jos SDP johtaa seuraavaa hallitusta, etujärjestöjen vaikutusvalta kasvaa entisestäänkin.  Se pääsee istumaan sekä hallituksen että ay-liikkeen tuoleille. Nykyinen kolmikanta  (työnantajat - työntekijät - maan hallitus) muuttuu siis oikeastaan kaksikannaksi.

EK on siis temppelinharjalla: kolmikanta vai kaaos? Lisää vientiä vaiko lisää työttömyyttä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miten ay-liikkee valta näkyy? Hallitushan voi aina tehdä lakeja,jos haluaa työlainsäädäntöön,mutta jos siihen lähdetään,niin kannattaa valmistautua että lakeja tehdään sitten myös toiseenkin suuntaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Asia olisikin yksinkertainen, jos yhteiskunnassa olisi kysymys vain kahden tahon työnantajien ja ammattiyhdistysliikkeen vallasta. Kolmas taho on hallitus ja neljäs, ehkä kaikkien vaikuttavin, globaali maailmantalous.

Perimmältään se toimii niin, että suuryritykset luovat toimintaympäristön, johon pienten valtioiden kuten Suomen pitää sopeutua. Voimakkaat valtiot, jos haluavat, voivat asettaa ehtoja suuryritysten toiminnalle. Kun tahto puuttuu ja ollaan globaalin pääoman vietävissä tuuliajolla.

Keskinäisen nahistelun sijasta Suomessa pitää keskittyä yhteistyöhön ja keinoihin, joilla parhaiten pärjäämme globaalia maailmantaloutta vastaan, joka sekään ei ole pelkästään vihollinen, vaan monien mahdollisuuksien areena. Pitää siis keskittyä siihen, miten saamme suurten muutoisten alla olevasta maailmantaloudesta parhaan hyödyn.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset